24.12.2014 20:11
Nonniin, joulun alla tuli kuin tulikin lunta tupaan, ja oikein pakkasen kera. Jääkansi levittäytyy vääjäämättä ja erottaa meidät rakkaasta elementistämme, avovedestä. On taas kerran aika vetäytyä huuruisten kaislojen juurilta ja sovitella tonttupipoja ohimoille.
Ennen uutta kautta on rehtiä kiittää koko tiimiä ja sanoa siitä myös julkinen kiitos. Aloitetaanpa "joululahjojen" jako porukan nuorimmista.
Antti ja Mikko Salo, porukan ehdottomat työmyyrät, ovat ahkeroineet ja etsineet uusia hauki-, kuha-, ahven ja toutainpaikkoja. Liioittelematta voi sanoa, että he ovat viime vuosina mullistaneet jokaisen TLP- jäsenen kalastusta monessakin mielessä.
Järvihaukien käyttäytyminen ja uusien järvihaukivesistöjen tutkiminen on heitä lähinnä. Meille muille tästä on tarttunut paitsi tietoa ja intoa. Timon ja Jannen järvihaukienkat muiden muassa ovat käytännössä "salolaista juurta".
Parin viime vuoden pienet suurkuhajärvemme ovat myös pääosin Salon veljesten löytöjä. Ilman näitä olisi kuhalistamme hyvin toisenlaiset. Salot ovat keksineet menetelmiä ja paikkoja, joista me toiset olemme saaneet ammentaa, veljesten sillä aikaa suunnatessa jo uusille ja tuntemattomille vesille. TLP:n jokainen yli 9 kg veto- tai vertikaalikuha on Salon veljesten löytämiltä paikoilta, lukuun ottamatta paria perinteisesti jigattua ysiä. Myös omasta viime kesäisestä kuhaenkastani menee sataprosenttinen KIITOS veljeksille. Ilman heitä se ei olisi ollut mahdollinen.
Ahvenen kohdalla Salojen anti on "niin hyvää, ettei sanotuksi saa" - käsittämätöntä settiä ja faktaa omalla käytännön työllä:)
Janne, tuo porukan ahkera ja myhäilevä välinefriikki, on avannut silmämme ennen kaikkea uuden kaikuluotaintekniikan hyödyntämiselle. Jannen viistokaikuluotaimen käyttö konkretisoi tekniikan mahdollisuudet. Pienvesissä "kuhalla ei ole mahdollisuuksia". Sitkeän sissin kanssa on jöössin antauduttava ennemmin tai myöhemmin. Riittää, kun tietää, että isoja löytyy - viistokaiku ja osaava tulkinta kyllä jäljittää ne. Jannelle ehdoton kiitos ennakkoluulottomasta satsaamisesta uuteen tekniikkaan. Uskon, että "viisto-ominaisuus" löytyy joskus tulevaisuudessa myös parin muun kaiusta.
Nuorisosta hyppy keski-iän konkariin. Jari "Pikkis" Ahola on auliisti jakanut oman historiansa laajoja haukikokemuksia niin mereltä kuin järviltä. Voisi ehkä jopa sanoa, että Pikkis on ollut myös Saloille eräänlainen henkinen promoottori, ja antanut potkua uusille järvivesistötyypeille. Tämän merten suolaaman seikkailijan paikkatietämys oli myös pääosassa viime keväisillä haukiturneilla, jolloin porukan nuoremmat yhdessä Pikkiksen kanssa saivat valtaisan määrän suurhaukia.
Allekirjoittanut, porukan ikänestori, sai kesällä "joululahjaksi" lapsenlapsen, Alex-pojan. Saan tulevaisuudessa mahdollisuuden välittää omia kokemuksiani lapsenlapselleni - siinä iloa ja sisältöä kerrakseen.
Hyvää joulua ja rikasta, vähemmän kenopönötarpeista, uutta kalavuotta kaikille!
Pian se 
alkaa taas...tai ainakin uskotaan niin
.
Timo