Antin (jr) kanssa läksimme vesille kovassa sumussa. Paikoille ajaessa sumu oli käsin kosketeltava ja näkyvyys muutamia kymmeniä metrejä.
Ensimmäiset paikat antoivat muutamia varovaisia tärppejä ja avauskalat molemmille.
Pidemmän siirtymän jälkeen saavuimme alueelle jossa vesi oli kristallin kirkasta. Jokunen heitto ja oranssi sävyinen jerkkini sai kyytiä. Nopeasti selvisi että siiman päässä oli suurahven kiinni joka valitettavasti pääsi irti kun saimme näkökontaktin siihen. Olisi tainnut olla oma ennätysahven ? Nopeasti Antti vaihtaa pienemmän lusikan ja eikä kauan kun Antin siima kiristyy kunnolla. Ahvenen ensimmäisen kerran näyttäydyttyä on selvää että kyseessä on suurahven. Ahven nopeasti ylös ja punnitukseen, vaaka pysähtyy 1020g kohdalle ja iloisen kalamiehen uusi ennätys näki päivänvalon. Suurahven takaisin veden syvyyksiin ja uusia heittoja parven sekaan josta saimme vielä muutamia tökkäyksiä uistimiimme. Hienoa oli huomata että kyseisessä paikassa oli taas suurahventa joita muutamaan vuoteen ei ollut siellä näkynyt.
Kellon tikittäessä kalastajien mielestä liian nopeasti oli aika siirtyä seuraaville paikoille. Tärppejä sieltä täältä ja muutamia pikku haukia kävi veneessä useasta paikasta. Siirryimme viimeiselle paikalle toviksi heittelemään ja samalla tuli aurinko ensimmäisen kerran esiin sekä pieni tuulenväre kävi alueelle. Ei kauankaan kun tunnen tärpin ja teen vastaiskun, samalla totean että nyt taitaa olla isompi ja huonosti kiinni. Vastaiskun aikana tuntui ihan kuin jerkki olisi liukunut hauen purukalustossa. Pienen väännön jälkeen hauki näyttäytyy ja selviää kyseessä olevan suurhauki. Hauki spurttaa syvyyksiin ja ensimmäinen päänravistuksen tuloksena jatkaa matkaa omille teilleen.
Saamme useita kovia tällejä uistimiimme alueelta puolentunnin aikana kun aurinko oli näkyvillä ja pieni tuuli rikkoi veden pinnan.
Pikkis & Antti jr