Hoitokalastuksissa poistetaaan "roskakaloina" vesistöistä suuria haukia (yli 5kg). Itseni lisäksi asia harmittaa monia ihmisiä. Etelä-suomen rehevillä järvillä on erittäin nopea kasvuisia haukia, kun ruokaa on paljon ja vesi lämpeää nopeasti. Kaveri tutkitutti yhden 112cm/+9kg hauen iän ja se oli vasta 8 vuotias ja jos jo 5kg hauet poistetaan vesistöistä, silloin poistetaan sukukypsät kalat.
Jotta isoja haukia kasvaa paljon on oltava paljon syötävää, toisia haukia syömällä ei kasva missään suurta määrää isoja haukia. Järvet joissa on paljon isoja särkikaloja, lahnaa, suutaria ja/tai ruutanaa kasvaa paljon isoja haukia. Itse ja kaverimme olemme kalastaneet erittäin paljon useilla eteläsuomen rehevillä järvillä haukia ja on poikkeus jos ison hauen mahasta on toinen hauki, sen sijaan lahnoja, isoja särkiä, suutareita ym. on usein. Lisäksi isommat hauet ovat ainoita jotka pystyvät hyödyntään iso kokoista kalaa ravinnokseen. Uskon että kannibalismi on hauilla merkittävintä ensivuosina, ei isoilla yksilöillä, jos on tarjolla vahvat särkikalakannat.
En usko että rehevillä järvillä hauen biomassa pysyy samana, jos isot hauet poistetaan. Ne tuovat keväällä kudulla suurimmat mätilastit. Antavat jälkeläisilleen hyvät geenit. Säännöllinen yli 5kg haukien tappaminen järvistä suosii hidaskasvuisten geenejä, koska ne pääsevät kutemaan useammin. En voi millään uskoa että suurten petokalojen poistamisella vesistöstä olisi päämäärän , eli puhtaampien vesien kannalta ainakaan positiivistä vaikutusta!
Lisäksi hauen kalastus on kasvavassa suosiossa etenkin nuorten kalamiesten keskuudessa ja kaikki haluavat kalastaa mieluummin vesistössä, jossa on suuret yksilöt jäljellä. Se on myös uhanalaisten lohikalakantojen etu, että kalastuspaine kohdistuu haukeen eikä lohikaloihin. Mielestäni hauen kalastukselle pitäisi luoda mahdollisimman hyvät puitteet näillä rehevillä järvillä, joilla uhanalaiset lohikalat ei elä.
Antti