Nykyään paljon puhutaan siitä olisiko järkevämpää mitata kaloja kuin punnita. Onko painolla merkitystä jos kala on pitkä?
Haukia punnitsevan tai mittailevan kannattaa kiinnittää huomiota kalojen erilaisiin ruumiin rakenteisiin. Painoa mitatessa merkittävämpää on löytää vesistöjä joissa kalat ovat paksuniskaisia ja pyrstöön asti paksuja. pituutta mitatessa taas iso pyrstö olisi merkittävä ruumiin rakenne. Pitkiä hoikempia isopyrstöisiä haukia tuntuu löytyvän useimmin paikoista, joissa on paljon särkeä, salakkaa ym. pienempää parvikalaa ruokana. Paksuniskaisia haukia löytyy usein lahna ja/tai suutarijärviltä, mutta usein myös karuista muikkuvesistä ja mereltä. Paksuniskainen hauki kuvaa mielestäni enemmän ruuan yltäkylläisyydessä elänyttä ykköspetoa, ehkä myös enemmän ruuan suhteen valikoivampaa haukea. Lahnaa tai suutaria pääravintonaan syövillä hauilla tuntuu usein olevan myös pienempi pyrstö. Se tekee kalan helposti pari senttiä isopyrstöistä lyhyemmäksi. Haukien ruumiin rakenne vaihtelee niin paljon eri vesistöissä, että toisen vesistön saman pituinen paksuniskainen, mutta tyhjämahainen hauki voi painaa enemmän, kuin toisen vesistön kala jolla on maha syöty täyteen ja mätilastissa. Mielestäni pituus ja paino molemmat ratkaisevat onko kala iso. Pituus ei välttämättä ole vertaus kelpoinen eri vesistöjen välillä. 125cm hauki voi painaa alle 10kg tai jopa 16kg ja mielestäni jälkimmäinen on kooltaan paljon suurempi. Uskon myös että kaikilla vesistöillä nälkäisen, hoikan ja pitkän kalan saaminen siiman päähän on helpompaa, kuin hyvin syöneen lihavan yksilön.
Kevään mätimahainen hauki ei taas ole painollaan vertaus kelvollinen kuteneeseen kalaan, mutta mittaamalla saman vesistön kutenut kala on vertauskelvollinen kutemattomaan. Punnitessa paino on suhteutettava vuoden aikaan. Paljon on vaihtelua myös haukien mädin määrässä vesistö kohtaisesti. Omien havaintojen perusteella mädin määrä hauilla on keskimäärin isoilla järvillä suurempi, kuin pienemmillä tai matalilla järvillä. Merihauilla mätiä taas on usein vielä enemmän ja jokihauet tuntuvat paikoin vievän tässä voiton. Eli mädin tuotannolla olisi yhteys jää talven ankaruuteen veden alla. Paino enkkaa jahdatessa tälläkin on merkitystä, mutta mittaillessa ei.
Itse olen aina punninnut erityisen isoja kaloja ja luultavasti teen sitä jatkossakin. Sitä olen tehnyt jo pitkään ja on vaikea muuttaa tapoja jos paino yksiköihin on tottunut ja aina jahdannut isoja kaloja painon merkatessa pituutta enemmän. Jos alkaisin mittaamaan kaloja niin vaihtuisivat osittain myös paikat, joita pidän tällä hetkellä kiinnostavimpina suurhauki paikkoina.
Mitä väliä sillä on merkkaako sentit vai kilot? Eihän sillä ole väliä mittaako vai punnitseeko, jos tekee sen mahdollisimman kalaystävällisesti. Nykyään moni käyttää kumihavaksisia haaveja, joissa kalan saa helpolla punnittua. Mielestäni helpommalla kuin mitattua, koska mitatessa kala on otettava osittain tai kokonaan haavista pois ja saatava se suoraksi alustalle. Jos irrottaa koukut veneen ulkopuolella ja sujauttaa kalan vedessä punnituspussiin on ehkä punnitus kalan kannalta silloinkin parempi. Jos nostaa kalan käsin suoraan veneeseen voi mittaus olla paras vaihtoehto, koska silloin se voidaan nostaa suoraan alustan päälle jossa se mitataan. Paras olisi miettiä mikä sopii parhaiten omaan kalan ylösotto tyyliin ja mikä on omasta mielestä kala ystävällisintä. Tai sitten miettiä ylös ottoa sen mukaan kumpi asteikko on omasta mielestä parempi kertomaan kalan koon. Mittaus tai punnitus rajaksi kannattaa asettaa korkea, jotta mahdollisimman monen kalan vois vapauttaa veteen. Paras tapahan kalan kannalta olisi vapauttaa isoinkin kala punnitsematta ja mittaamatta, mutta silloin et voi varmuudella arvioida kuinka ison kalan sait tai mikä on ennätyskalasi.
Kuvissa kaksi ruumiin rakenteeltaan hyvin erilaista haukea, molemmat kalat ovat tulleet syyskuun alkupuolella. Ylempi on särkiparvesta saatu hauki, järveltä jonka haukien perus malli on solakka kroppa ja iso pyrstö. Kalalla oli pituutta 107cm ja painoa 7,45kg. Kyseiseltä järveltä rikkoo helpolla metrin, mutta 8kg on jo harvinaisempi raja. Joillain järvillä taas metriset saattavat olla harvinaisempia, mutta metrin rikkoutuessa menee usein 8kg:kin rikki. Kuvassa alempana lahnajärveltä tullut paksuniskainen kala jonka pituus oli 104cm ja painoa oli 10,3kg. Kyseisen järven haukien perusmalli on paksuniskaista ja pienipyrstöistä. Alempi on mielestäni selkeästi isompi kala vaikka pituutta on vähemmän.
Antti