Pidennetty hauki viikonloppu

Taas tuli mahdollisuus lähteä kalaan kolmeksi päivää. Kalastuskohteiden valinta tällaisille reissuille on usein vaikeaa, koska vesistöjä on Suomessa niin paljon ja kalareissulle on vielä 3 lähtijää (Antti, Mikko ja Tero), joten yhteisymmärrykseen kohteista pääsemiseen vaaditaan usein useamman viikon pähkäilyä ja arvontaa. Yleensä suunnitellut kohteet vaihtuvat useaan kertaan, mutta nyt kohde järvet oli valittuna jo muutamaa viikkoa ennen reissuun lähtöä. Koko syyskuun olemme tahkoneet kirkkaita karuja ja syviä vesiä, joten nyt halusimme vaihtelua niihin ja se järvi tyyppi oli pois suljettuna vaihtoehdoista. Kohteeksi valitsimme 2 järveä, joissa molemmissa olemme käyneet kerran aikaisemmin tekemässä vaikean reissun. Niistä on jäännyt kuitenkin tunne, että parempaakin hauenkalastusta niissä voisi ehkä olla tarjolla. Eikä ne ehkä auenneet ensinmäisillä reissuilla vielä kunnolla. Toinen kohteista jäi kuitenkin käymättä.

 

Edellisenä yönä ajoimme järvelle ja nukuimme ennen vesille lähtöä muutaman tunnin unet. Keli oli aamulla mitä hienoin. Aamusumu hälveni nopeasti kevyessä tuulessa ja pilvipeitteen rakoillessa aurinkokin näyttäytyi hetkellisesti. Tuntui että säidenkin puolesta reissu osui nyt nappiin. Oletetulle kalapaikalle päästyämme kalastuksen aloitimme uistelemalla. Väsymys hävisi nopeasti, kun vain minuutteja olimme uistelleet niin heti tuli mukava tuplatärppi.

 

 

Aamulla tuli todella paljon tapahtumia ja kalan keskipaino oli vähintäänkin hyvää. Päivällä kalan koko pieneni vaikka määrää tuli vielä ja pysyikin pienenä kahta yksilöä lukuun ottamatta. Toinen niistä tuli kun päätimme alkaa heittelemään. Jos uistelu alkoi hyvin niin eipä voisi paljoa paremmin enään heittäminenkään alkaa. Sillä Teron ensimmäisen heiton osuessa pintaan pinnan täytti valtava pyörre ja sen jälkeen Snakin punaista jigiä vietiinkin jo vauhdilla. Heti tajusimme kalan olevan hyvän kokoinen ja hetken väännön jälkeen haavittiin reilusti yli metrinen hauki, jolla painoa oli 8,2kg. Hauki vapaaksi ja pienet tuuletukset!

 

 

Kalastus jatkui välillä heitellen ja välillä uistellen ja haukia nousi mukavaan tahtiin, mutta kalan koko tuntui pienentyneen. Kunnes illan viimeisten tuntien aikana Teron vavan päässä olleeseen 8" watayaan ilmestyy reilummin painoa. Alku arvio suuresta kalasta muuttuu kuitenkin nopeasti epäilyksi, että siellä olisi taas perus kokoa oleva hauki poikittain. Kalan tullessa veneen vierelle se ei kuitenkaan suostunut nousemaan pohjasta ylöspäin ja laitoimme haavin valmiiksi. Pian pintaan tuli valtavat pyörteet ja kylki vilahti ja todettiin yhteen ääneen: "Se on kymppi!". Loppu väsyttelyn ajan kolmella kalamiehellä veneessä tärisivät kädet jännityksestä kalan jatkaessa juromista voimakkain ottein, eikä sitä käskettykkään noin vain haaviin. Lopulta se kuitenkin antautuu. Haavitessa vielä meinaa käydä huonosti, kun Antti koukkaa sen nopeasti, mutta se ei meinaakkaan mennä pituutensa takia kokonaan havaksen puolelle. Nopea tilanne muuttuu silmissä hidastetuksi ja lopulta kala on koko pituudeltaan havaksen puolella ja valmis koukkujen irroitukseen ja mittaukseen. Tajusimme heti että nyt meni Terolla enkka uusiin lukemiin. Pituutta kalalla oli kunnioitettavat 119cm ja painoa 11,2kg! Kala vapaaksi ja loppu ilta onkin vaan fiilistelyä ja tilanteiden kertaamista, uistinten lilluessa vedessä.

 

Seuraavana aamuna olemme taas aikaisin vesillä ja keli oli hyvin samanlainen kuin edellispäivänä. Aloitimme uistelemalla, mutta hauet olivat selkeästi passivoituneet. Päivän kalastus taktiikka on sama kuin edellispäivänä, eli heittelyä ja uistelua. Haukia saimme koko päivän aikana vain puolet siitä mitä ekana päivänä ja suurimmat kalat tulevat Mikolle heittämällä 6,9kg ja vetämällä 8,0kg.

 

 

Viimeinen aamu heräsimme kovaan ja todella kylmään pohjoistuuleen. Silloin suunnitelma sai muuttua. Emme vaihtaneetkaan järveä ja lähde tässä todennäköisesti vaikeassa kelissä kokeilemaan onnea uudelle järvelle vaan lähdimme samalle järvelle. Kolme miestä tärisi kylmyydestä aamulla veneessä ja syönti oli heikkoa. Kylmyys oli kuitenkin nopeasti poissa, kun Antilla tuli uistellessa Keltaiseen L-koon snackin jigiin todella kova nykäisy ja kala jää kiinni. Mikko ja Tero kelaa omat uistimet ylös ja aletaan ottaa kalaa ylös. Taas kuitenkin epäilyt isommasta alkaa häviämään ja Antti toteaa, että: "tää on poikittain kun painaa, ei sittenkään niin iso". Tero ja Mikko istahtaa alas ja jäävät odottelemaan, että se "keskikarkea" saadaan nopeasti ylös ja irti. Veneen vierellä kalan koko kasvaakin taas uudestaan, kun se potkii vastaan ja potkut ovat pitkiä ja kelalta lähtee rullaamaan siima. Sitten kala käy pinnassa möyrähtämässä ja todellinen koko paljastuu! Huudetaan: "Ei v***u taas kymppi!" Kala nousee veneen vierellä uudestaan pintaan ja saadaankin se heti haaviin ja sitten taas tuuletetaan! Koukut irti ja kala vaakaan ja mittaukseen. Pituutta kalalla oli 114cm ja painoa 10,3kg! Kala vapaaksi ja vaikka se kastelee hihat ja osittain haalarit niin kylmyys on silti poissa. Loppu päivän ja illan syönti jatkuu varovaisena ja vain uistelemalla saimme kaloja ja useamman tunnin heittely ei antanut enään tärppiäkään! Mutta olihan se reissu jo valmis saaliin puolesta jo toisen kymppikalan jälkeen :)

 

Reissu oli ohi. Pitkä koti matka meni nopeasti reissun tapahtumia kerratessa. Jälleen yksi uskomaton haukiparatiisi oli löytynyt ihan tavallisesta suomalaisesta järvestä!

 

Antti ja Mikko