Hoitokalastus
Eripuolilla Suomea yritetään puhdistaa vesistöjä hoitokalastamalla nuotalla tai isoilla rysillä. Tavoitteena on että vesistöistä poistetaan suuria määriä "vähäarvoisempaa" kalaa, jotka käyttävät ravinnokseen planktonia ja pohjaeläimistöä, kuten särkilaloja. Kaikki hoitokalastuksissa saaliiksi tulleet petokalat pitäisi päästää takaisin, koska ne käyttävät ravinnokseen tätä "vähäarvoisempaa" kalaa. Kuitenkin näissä onkin usein ohjeistettu, että myös suuret hauet yli 5kg ovat roskakaloja ja ne on poistettava. Perusteina että yli 5kg hauki syö lajitovereitaan ja vaikuttaa siten populaatioon ja joskus kuultu, että ne kuolevat vanhuuteen ja isolla ruhollaan rehevöittävät järveä mädäntyessään.
Tämä on käsittämötäntä petovihaa. Järvistä halutaan puhdasvetisiä luonnontilaisia vastaavia ja samalla halutaan sormeilla alkuperäisten petolajien koko- ja ikärakennetta, eikä luonnontilaiseen ollakkaan tyytyväsiä. Hoitokalastuksessa tuleekin esiin taas se ihmisen pohjimmainen luonne, eli halutaan hallita ja valjastaa luontoa, pitää pedot kurissa.
Rehevillä järvillä suuria haukia kasvaa sielä missä niille on ravintoketjussa tilaa ja on etua kasvaa isoksi, eli missä on isoa särkikalaa tai lahnaa ym isoa syötävää. En usko että vain toisia haukia syömällä kasvaa missään hyvää kantaa suurhaukea. Syöväthän isot hauet myös sillointällöin lajitovereitaan, mutta yleensä jos järvillä suurhauen suusta pilkottaa kalan pyrstö on se ollut ison särjen, lahnan tai suutarin, muutaman mateenkin muistan nähneeni, mutta harvoin haukea. Eiköhän kannibalismi oli kovinta hauen ensivuosina.
Rehevien järvien hauet saattavat olla erittäin nopea kasvuisia. Kymmenen kiloinen hauki saattaa olla vasta kymmenen vuotias, joten viisikiloinen tapporajan ylittänyt kala on vasta sukukypsä nuorikala. Näiden tappaminen ei voi olla milläänlailla perusteltua
Vuosittaisilla nuottauksilla saadaan vahvakin suurhaukikannan taantumaan. Varsinkin uudenmaan järvistä isolla osalla nuotataan ja moni kova suurhauki kanta on taantunut. Nuottaukset vaan yleistyvät eikä kohta Etelä-Suomessa ole enään montaakaan suurhaukijärveä jäljellä.
Antti