Helmikuun hieno hauki
Katiskaan oli uinut vain pienempiä särkiä ja muutama pasuri, mutta niillä oli ongelle mentävä. Aamulla suuntasimme merelle, koska sisämaassa oli satanut niin paljon uutta lunta. Tuuli oli ollut heikkoa, joten luultavasti kaikkialla lähijärvillä olisi ollut kunnon lumikaaos. Rannikolla sama sade tuli vetisempänä, joten oletimme merijäällä olevan huomattavasti vähemmän lunta.
Aamulla pilkkopimeässä kairasimme reikiä valmiiksi ja olimme todella odottavaisia, koska lunta oli vain pari senttiä kohvajään päällä. Keli oli muutenkin otollinen, oli lähes tyyntä ja pilvipeite rakoili ja lämpötila nollan tuntumassa. Kun saimme onget pyyntöön oli pitkään hiljaista, koska oli pimeää. Ennen kuin aurinko oli kokonaan noussut horisontin yläpuolella Mikko sai ensimmäisen hauen. Se oli noin 6kg hauki. Fiilis oli että tänään voi tulla hyvä syönti. Perään tuli vielä pienempi hauki, jonka otimme ruuaksi. Sen jälkeen oli pari tuntia hiljaista, kunnes Antille tuli varovainen vienti. Hauki ei paljoa kuljettanut särkeä ja jäi sitä pureskelemaan paikalle. Varovasti tunnustelin siimaa, mutta kala ei lähtenyt uimaan. Odottelin jonkin aikaa ja vihdoin lähti siima hitaasti etenemään ja vetäisin vastarin ja huusin heti Mikolle että:, "ahkio ja punnistus välineet tänne!" Yli kymmenen minuuttia kala juroi rauhallisin ottein, eikä suostunut tulemaan näytille. Mikko täytti sillä välin ahkiota toisella avannolla. Tiesin että nyt on iso. Viimein kalan suuri pää näyttäytyi avannolla. Mikko otti takin pois, laittoi käden avantoon ja nosti kalan avannosta. 8" reikä oli aivan täynnä, kun hauki tuli siitä ylös. Siinä vaiheessa huusimme innosta ja ajattelimme, että enkka menisi uusiksi. Jos joku olisi rannalta huutomme kuullut olisi saattanut soittaa virkavallan paikalle :) Fiilis oli että jos 8" avannolla ei jää yhtään tilaa niin kalan täytyy lähennellä maagisia lukuja. Pituutta kalalla ei ollut kuitenkaan kuin 113cm ja painoa sillä oli 12,6kg.
Vapautimme kalan ja jatkoimme vielä pari tuntia onkimista ja saimme muutaman pienen hauen, mutta fiilis oli että tuskin tätä päivää enään mikään kala voisi parantaa. Lähdimme jäältä vaikka olisi ollut vielä jonkin aikaa onkia.
Antti ja Mikko