Tuplakymppipäivä

Aamulla huoltoaseman pihalla kun treffasin Pertun kanssa ja haettiin aamukahvit fiilis oli aika allapäin. Väsymys painoi ja vettä tuli vaakatasossa taivaan täydeltä. Rantaan päästyämmä lämpimästä autosta ei tehnyt mieli nousta, koska jäätävät vesipisarat piiskasivat naamaa ja kylmyys tuntui iskevän luihin asti. Sillon ei vielä osattu aavistaa mitä päivä tuo tullessaan.

 

Jäällä olimme lähes pimeässä kairaamassa reikiä. Saimme pari onkea vetoon ja suunnittelimme mihin kairaamme lisää reikiä, niin jo ensimmäinen vienti tuli Pertulle ja se oli pieni hauki. Laitettiin vielä pari onkea vetoon ja menimme istuskelemaan ja odottamaan. Meni ehkä tunti, kunnes mulle tuli vienti ja koska mulla on ollut nyt muutamalla viime reissulla tuuri myöten niin vitsailimme molemmat, että nonni siellä on sit isompi. Menin avannolle ja vedin vastari ja sen jälkeen tuli jotenkin täysin epätodellinen olo. Sillä tajusin heti vastarista, että siellä tosiaan oli isompi! Ennen kuin Perttu ehti tuoda punnitusvälineet ja ahkion avannolle näin kalan reijästä ja tuulettelin jo varmaa kymppi kalaa. Meni kuitenkin vielä joku hetki ennen kuin kala oli valmis liplockkiin. Huuto oli kova jäällä, kun saatiin nostettua hauki ahkioon. Punnitus antoi paksulle kalalle painoksi 11,1kg ja pituutta sille oli kertynyt 111cm. Vapautimme kalan, laitoimme uuden särjen koukkuun ja rauhoituimme paikalleen. Synkkä vesisadepäivä oli muuttunut mielessäni sellaiseksi keliksi missä ihmisen on paras olla, vesipisaratkin enään vain hyväilivät kasvojani :)

Tämän jälkeen meni muutama tunti ja yksi pieni hauki kävi välissä irrottautumassa. Kunnes Pertun tärpinilmaisen kertoi että taas särkeä viedään ja tällä kertaa vastarin jälkeen kuulin sen mitä toivoin, eli "nyt on iso!" Juoksin äkkiä vedellä täytetyn ahkion ja punnitus vehkeiden kanssa paikalla. Kala ui tasaisen rauhallisesti kokoajan. Ekan kerran kun kala nähtiin tajuttiin sen olevan samaa kokoa, kuin mun saama. Kala näyttäytyi monta kertaa, mutta aina meni kauemmas ja meni kauan ennen kuin saatiin se ahkioon. Jos edellisessä kalassa pääsi riemun kiljasuja ni tän kalan jälkee huudettiin vielä enemmän. Täysin uskomatonta nyt ahkiossa vieraili jo toinen kymppi kala. Punnitus antoi tälle painoksi 10,4kg ja pituutta oli 113cm. Kalan vapautuksen jälkeen meillä oli molemmilla aika tyhjä olo. Käveltiin edestakasin jäällä ja loppu aika oli lähinnä fiilistelyä ja pariin vientiin käytiin vetää vastarit, joista yks vielä ylös.

Mikko